torstai 11. tammikuuta 2018

Tabu kantaa hyllynlämmittäjiä

Kuinka usein menet kirjakauppaan ajatellen: ostanpa muutaman kirjan, jotka laitan hyllyyn odottelemaan, josko niiden vuoro joskus tulisi? Itse en ole tehnyt niin koskaan, vaan jokainen ostamani kirja on ollut ns. pakko saada. Siksi onkin kummallista, että joka vuosi hyllyyn kertyy yhä uusia teoksia, jotka saavat kaikessa rauhassa pitää kirjahyllyjäni lämpimänä ilman että häiritsisin niiden rauhaa ryhtymällä lukemaan niitä.

Ongelmaan on onneksi ratkaisu tai ainakin osaratkaisu. Sen nimi on hyllynlämmittäjähaaste, jonka lanseerasivat ensimmäistä kertaa vuosi sitten Sivumennen-podcastin vetäjät Jonna Tapanainen ja Johanna Laitinen. Keräsin innolla 12 kirjaa ja olin varma, että ne nyt ainakin tulisivat luettua, kun ne on ihan haasteeseen mukaan otettu. Vaan kuinkas kävi? Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, mutta meni sentään vähän siihen suuntaan, sillä valitsemistani kirjoista sain viime vuoden aikana luetuksi kuusi.

Hyllynlämmittäjän tittelistään joutuivat vuonna 2017 luopumaan:

Linn Ullmann: Siunattu lapsi (klik)
Yukio Mishima: The Sailor who fell from Grace with the Sea (klik)
Osamu Dazai: No longer human (klik)
Don DeLillo: Putoava mies (klik)
Cristina de Stefano: Oriana Fallaci - Nainen ristitulessa (klik)
Rosa Montero: The Delta Function (klik)

Niin DeLillo-fani kuin olenkin lukemistani hyllynlämmittäjistä potin räjäytti Yukio Mishiman The Sailor who fell from Grace with the Sea.

Hyllynlämmittäjästatuksestaan pitivät kynsin ja hampain kiinni seuraavat:

Svetlana Aleksijevits: Tsernobylistä nousee rukous
Samantha Harvey: The Wilderness
Christa Wolf: Kassandra
Eimear McBride: A Girl is a Half-Formed Thing
Vladimir Nabokov: Invitation to a Beheading
Alice Munro: Viha, ystävyys, rakkaus

Näistä kuudesta lukemattomasta tein pesämunan tälle vuodelle ja valitsin niiden seuraksi kuusi uutta teosta, jotka ovat:

Timo K. Mukka: Tabu
Imogen Binnie: Nevada
Susan Sontag: Musta aurinko (joka samalla on yksi uskollisimmin hyllyjäni lämmittänyt teos)
Clarice Lispector: Passio
Marina Abramovic: Walk Through Walls
Chris Kraus: Torpor


Ihmisen lukumieli on totta tosiaan kummallinen, sillä vaikka en onnistunut lukemaan Munron teosta Viha, Ystävyys, rakkaus koko vuoden 2017 aikana, aloin lukea sitä heti 1.1.2018. Sittemmin olen jo lukenut sen loppuun, joten enää ei ole kuin 11 hyllynlämmittäjää jäljellä. Helppo nakki (ainakin tässä vaiheessa vuotta).

4 kommenttia:

  1. Wolfin Kassandra on yksi parhaita kirjoja, jonka olen lukenut (ja olen lukenut kohtuullisen monta kirjaa). Olisi todella kiva kuulla, mitä mieltä olet siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidin paljon Wolfin Erään naisen elämästä ja myös hänen Medeiansa olen lukenut ja erinomaiseksi todennut. Olen aika lailla varma, että myös Kassandra tulee olemaan elämys.

      Poista
  2. No enpä ole lukenut näistä kuin Mukkaa (paitsi jo lukemistasi Dazain) ja Tabunkin niin kauan sitten, etten enää muista muuta kuin, että pidin. Odottelen arviotasi :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloitin nyt ensihätään Lispectorin Passion, koska oli sellainen tunne, että haluan nyt lukea näistä valitsemistani kirjoista ensimmäiseksi juuri sen. Toivottavasti Tabunkin kanssa tulen tutuksi vuoden kuluessa.

      Poista