torstai 4. tammikuuta 2018

Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra

Tässä blogitekstissä kerron, mistä on kyse Jaakko Yli-Juonikkaan teoksessa Jatkosota-extra. Tapojeni vastaisesti en kirjoittele niitä näitä hieman sinne tai tänne päin, vaan absoluuttisen vodkatotuuden tästä kirjasta.

Kun kumminkin haluat tietää, että mitä mieltä olen Jatkosota-extrasta niin olkoon menneeksi. Kyseessä on paras vuonna 2017 lukemani kirja. Vai onko? Väistelinkö monimutkaisempaa argumentaatioa nostamalla Jatkosota-extran kepinnokkaan? Tiedä häntää ja tassua.

Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyy Yli-Juonikkaan romaanin iltapäivälehtityyppiseen ulkomuotoon. Alunperin ostinkin tämän romaanin sisustuselementiksi, mutta jostakin kumman syystä, joka on itsellenikin arvoitus, kävi niin, että tulin lukeneeksi tämän romaanin.

Kuvittele tähän kohtaan jotain kuvia ja katso niitä.

*

Kirjassa puhutaan huomattavassa määrin perussuomalaisista, joista riittääkin huomattavassa määrin puhumista. Heillä kun silleenniinku tuo meno tiedät kyllä mitä tarkoitan

Juot ja katselet eduskunnan pöytiin
Salaa vilkaiset ...
Päivästä päivään levoton PIIP tekee itsestään marttyyrin

Hetkinen hetkinen attenzione, mikäs saha se nyt täällä rupes soimaan?

RUOTUUN!

- joo semmonen persunäytelmä
- joo aika monelt kantilt
-  joo siis repeilin
- no älä
- joo siis niinku kelasin, että jos noi tyypit vaihtais Sofokleen näytelmien henkilöihin, niin mikä dimensio siit olis tuloksena
- no älä tai sit ihmiset vois korvata harjaamisharjoilla heko heko heko

Duetto:
Siis harjaamaan harjaamaan joka aamu sännätään
ja kun päivä ohi on niin harjan kanssa kännätään

RUOTUUN!

- kun en tiedä, mikä täs on totta ja mikä ei
- onks sil sit välii?
- niin no ei kai sil sillee
- aika nostalgist ajatella, että faktan ja fiktion vois erottaa
- rupesit sit puhuu politiikkaa
- mä mitään
- mut joo kyl mäkin nauroin sille yhelle nettikommentoijalle, joka käytti ittestään nimee Omituisten POTUSten kerho
- nii pieni on tuskallisen usein suuri
- heko
- näkyillään

RUOTUUN!

- oli siin kyl aika pirusti jengii
- paljo tutui
- sanoisin, että yhteiskunnan kermanekka oli vaarassa valua yli äyräidensä
- mää kyl tykkäsi
- niin määki

Bää! Bää! Bää!

- nyt muistinki, et vessapapru on lopus
- ei sentään alus heko
- täs ny mistään laivoist puhuta hekompi heko
- ei muute ollu merisäätä Yli-J:n kirjas
- ei muute ollu
- varmaan unohtu
- joo
- mäyräkoira vetoo, ett jos Yli-J. kuuli ton niin sen seuraavas kirjas merisää on alkulausees
- silee- vai karkeekarvanen?

RUOTUUN!

- mitä nää sanosit jos ryhtysin kirjalokkariks?
- mitä sää nyt semmost?
- noku nää tahtosin jottai täst Yli-J:n kirjast lausuu
- kylmää ny tota miättisin viäl kauhia paljo. Mitä sää sit siit sanosit?
- no sanosin vaik et:

1. Jatkosota-extra alkaa kiitoksilla, jotka yleensä on tapana laittaa teoksen loppuun. Kiitoksissa erityisen kiinnostavaa on se, että Jaakko Yli-J. mainitsee niissä Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren teoksena, joka on häntä inspiroinut. Kyseinen teos sattuu minulla olemaan parhaillaan kesken ja olen jumittunut sen puolenvälin paikkeille, mutta voin jo tässä vaiheessa todeta, että Jatkosota-extra etenee huomattavasti liukkaammin kuin mitä tekee Pynchonin romaani. Tosin sekään ei ole mitenkään vaikeasti lähestyttävä teos, mutta on joutunut väistymään aivan liian monta kertaa jonkun muun teoksen edeltä. Se tuntuu siltä kuin olisin sorkkinut painovoiman lakeja.

2. Heti sivulla 15 mieleeni tuli Jonathan Lethemin äskettäin lukemani teoksen Orpojen Brooklyn päähenkilö Lionel Essrog, joka sairastaa Touretten syndroomaa. Tässä kohtaa alan jo miettiä, että jos jengiä tulee tätä vauhtia mukaan voidaan pian puhua senkaltaisesta tungoksesta, joka on tullut tutuksi ihmisten jonottaessa ilmaisia ämpäreitä.

36. Yli-J kirjoittaa kaikesta ja tässä mielessä hänen romaaninsa ottaa paikkansa jostakin kohtaa alenevaa polvea ketjusssa Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolemasta nykypäivään ja veikkaan, että tähän samaan lankaan tulee asettumaan myös Miki Liukkosen O, jonka olen aloittanut, mutta en lopettanut.

9 3/4. Kauko Sademiehen katoamisesta voisin mainita jotain, mutta teen sen myöhemmin. Sama koskee Mannereimin ja Stalinin välistä kirjeenvaihtoa, ks. ns. Suvilahti -32 (kansio)

666. Sanasto: maahantunkukriittiset, valhalla-aholaiset, siirtoloiset jne.

6. Joku häikkä tapahtunut. Lukujen numerointi a) on sekaisin b) heittää häränpyllyä c) kokeellista naurua naurava hymiö nauraa parhaiten

2017. Jatkosota-extra sisältää suunnilleen kaikkea ja kuka tietää (räpylää pystyyn, jos tiedät), mitkä teokseen upotetut ns. dokumentit ovat totta ja mitkä taas fiktiota, joka luonnollisesti kuvastaa hyvin sitä, että asioilla on tapana mennä sekaisin

7. Otsikoiden ja tekstien yhteensopimattomuus, blogit ja blogikommentit, hullunimiset maalaukset (miks kirjassa on maalauksia? Ota kantaa. Allekirjoita kansalaisadressi)

100 (v. Suomi). Tyylilajit, oman tekstin kääntäminen englanniksi ja sen kääntäminen takaisin suomeksi google-kääntäjällä (luulen ma, en siis tiedä, kuten moni mukaan ei tiedä juuri mitään #hallitus)

33. haarautuvan tarinan  borgesilaisesta kaapista puutarhasta ulostulo

8.asiasanahakemisto sivut 483-9, nuotit (en nyt jaksa tarkistaa kuinka monta sivua)

112. Jatkosota-extran sisäiset viittaukset teoksen sisällä ja Jaakko Yli-J:n teosten kesken

13. Totuus Antero Rokasta (isompaa fonttia nyt toimituskunta ja räikeämpää keltaista kanteen!)

*

- täh? josset ny kumminkaa rupeis
- ai miks en rupeis
- no siks kirjalokkariks
- juu emmä taira
- hyvä.





Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra (2017)
669 sivua
Kustantaja: Siltala


Jatkosota-extrasta on blogattu myös Tekstiluolassa (klik)


Helmet-lukuhaaste kohta 17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa



18 kommenttia:

  1. Tää kävi mulla jo kääntymässä, mutta kun siinä olikin vain kahden viikon laina-aika, en edes yrittänyt aloittaa. Jokin "hieman" viittasi siihen, ettei tämä ole sellainen parissa illassa rennosti ahmittava lukuromaani, vaan jotain hieman muuta. Ehkä siis vielä palaan uudestaan jonottelemaan tätä seuraavalle kierrokselle, se jono tosin liikkui ainakin Joensuussa sen verran nopeasti, että on tainnut monilla muillakin käydä ihan vain kääntymässä... Mistähän lie johtuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla meni tämän lukemiseen 5 päivää (joista tosin yksi oli vapaapäivä) eli luin tämän varsin nopeasti, enkä ole edes mikään nopea lukija. Juu en ymmärrä, miksi vaikuttaisi olevan monella ennakkoluuloja tätä teosta kohtaan. Minä iloitsen suuresti siitä, että meillä on Jaakko Yli-Juonikas, joka kirjoittaa näin mahtavan juonikkaita teoksia. :D

      Poista
  2. No nyt ei voi sanoa kuin että viihdyttävin kirjablogiteksti hetkeen (vähintäänkin tänä vuonna). Jatkosota-extra suuntaa suoraan lukulistan jatkoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Lukijatar.
      Tätä teosta ei ainakaan tavanomaisuudesta voi syyttää. :D

      Poista
  3. Hauskaa! Ja luen tätä mieluummin just tämän mittaisen pätkän kuin 669 sivua...

    VastaaPoista
  4. Selasin kirjan joululomalla, oli liian levoton makuuni.

    (Ihmettelen, miten perussuomalaiset tähän liittyvät. Toinen juttu on se, että ovatko ihmiset unohtaneet, mitä 1939-1945 Euroopassa tapahtui, ja mikä oli Suomen asema esim. 1939, kun etupiirit Euroopassa jaettiin, joka johti myös Jatkosotaan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan tässä on aika monenlaista juttua, että sikäli ymmärrän, että ensivaikutelmasi selaillessa oli levoton.

      Mitä tulee perussuomalaisiin, niin ehkäpä he ovat se extra? :D

      Poista
  5. No vaikuttaa kyllä melkoisen juonikkaalta teokselta :D Mainio kirjoitus! Tämä taitaa olla sen verran aikaa vievä lukuelämys, että täytynee ihan harkita josko hommaisi omaksi ja lukisi rauhassa ja ajan kanssa. Korvan takana on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa tämän lukeminen kävi varsin liukkaasti ja huomattavasti nopeammin kuin mitä etukäteen olin ajatellut. Ihan itsekin hämmästyin, että olin tämän kanssa suorastaan koukussa. Toivottavasti tulee sinulle sopiva aika tutustua Jatkosota-extraan.

      Poista
  6. Kiitos postauksesta, oli mainio. Vaikka postauksesi houkutteleekin lukemaan kirjan, luulen että ei taida ihan minun juttuni.

    VastaaPoista
  7. Hauska juttu, Omppu, kiitos! Samat sanat kuin Annelilta edellä kirjan suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh! Sinä luit O:n ja tykkäsit (minulle se jäi ensi yrittämällä kesken), joten kyllä hieman sellaista ajatusta tulee mieleen, että saattaisit tähänkin tykästyä.

      Poista
  8. Arvelin, että bloggauksesi tulee olemaan jotakin tämänkaltaista, mutta silti onnistuit yllättämään taas hyvin viihdyttävästi! Kiitos ja kumarrus ja fiktiivinen hattu päästä, kun kokeilet kirjablogin muodolla tällä tavoin jatkaen teoksen tyyliä ja aiheita omalla tavallasi. Kirjahan on valtava taidonnäyte ja lukukokemus varsinkin, kun se lähtee viemään - toisilla se tapahtuu aiemmin, toisilla myöhemmin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjablogi muotona on sellainen porsas, että se taipuu vaikka mihin, joten sääli sitä olisi jättää mahdollisuuksia käyttämättä :D
      Harmillisen vähän Jatkosota-extra on ollut blogeissa läsnä. Toivottavasti kirjoituksia vielä tulee. Jotenkin olen aistivinani, että tämä kirja ihan turhaan herättää epäluuloja. Aivan mahtava teos!

      Poista
  9. Jes. Mahtava bloggaus, nostan kuvitteellista hattuani. Oli kyllä maan mainio opus tämä, ihan sekopäinen kermanekka-harja-en tiiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Olin myös yllättynyt siitä, kuinka sukkelasti tämän lukeminen kävi. Sisältää tosiaan aivan hillittömiä kohtauksia.

      Poista